Case study - Triathlonkausi 2017

Turun Challengen jälkeen sain muutamia kyselyitä harjoittelustani kaudella 2017. Tässä vähän tarkempaa selvitystä omasta systeemistäni. Ei ihan oppikirjojen mukaan mene.

Kuva 1. Treenit 2017

Taustoja:
M45-49. Triathlonharrastusta takana n. 12v, ei urheilutaustaa. Treenimäärät pyörineet parit viime vuodet noin 270h lukemissa. Lapset: 6v isotyttö + kaksostytöt 3v. Osittaisella hoitovapaalla toistaiseksi ohjelmistotestaajan duunista, 80% viikkotunnit siis.

Olin tammikuun loppuun saakka hoitovapaalla ja treenit jäivät hyvin satunnaisiksi. Meininki kotona on semmoista, että iltaisin on hyvin vaikea löytää aikaa treenaamiseen tai oikeastaan yhtään mihinkään.
Lapset aloittivat sitten päiväkodin ja sairastelukierre alkoi välittömästi. Omalta kohdalta influenssa ja pitkittynyt korvatulehdus estivät treenaamisen miltei koko helmi-maaliskuuksi. Olin jo lähellä pistää koko kauden pakettiin. Siitä sitten kuitenkin yritystä työmatkaliikunnan kautta uuteen nousuun. Kuten kuva 2 näyttää jonkinlaista progressiota on treenimäärissä havaittavissa. Enemmän kuitenkin sisällössä. Käytännössä mitään viikko- tai pidemmän aikavälin ohjelmaa on täysin mahdotonta suunnitella ja toteuttaa. Treeni on kuitenkin hyvin säännöllistä, joten lajitekniikka ja taloudellisuus pyörässä & juoksussa on todnäk kohdallaan? Pidempiä treenejä on taas melkoisen niukasti, joten puolikasta pidemmille matkoille valmistautuminen olisi tällä paletilla todnäk haasteellista.

Kuva 2. Treenit kuukausittain ja lajeittain

Pyörä. Kuten kuvasta 1. näkyy pääosa treenistäni on siis työmatkapohjaista pyöräilyä 10-15km suuntaansa ainakin 4pv/vko. Talvisin ajan MTBllä ja muuten cyclokrossarilla. Trainerilla en ajanut kertaakaan koko talvena, ainoastaan huhtikuun loppupuolella muutaman kerran parvekkeella, kun kelit olivat vielä turhan viileitä maantiellä ajeluun. Työmatkoihin minulla ei ole tarkempaa ohjelmaa, keskimäärin toiseen suuntaan tulee ehkä ajettua klassista pappakovaa, mutta vähän aina kuulostelen fiiliksiä voisiko vaikka jotain Strava segmenttejä tykittää tiukemmin. Silloin tällöin ajan myös lyhyitä vetoja vaikkapa 30sON/30sOFF tai ylämäet reippaammin jne. Ja luonnollisesti välillä myös kevyttä pyörittelyäkin.

Juoksu on minulle hyvä ja paha laji. Jalkani ovat erittäin loukkaantumisherkät, joten juoksen hyvin maltillisia määriä n. 20-30km/vko. Toisaalta taas olen huomannut pääseväni siedettävään juoksukuntoon helposti. Varsinaisella treenikaudella pyrin juoksemaan 3-4krt/vko. Näistä kaksi juoksua on yleensä hyvin lyhyitä 20-25min, toinen ehkä työmatkapyöräilyn päälle. Yksi juoksu intervalleja/TV reipasta ja viimeinen "pitkis" joka minulla tarkoittaa 45-75min, jonka tyypillisesti juoksen vähän kiihtyvävauhtisena. Keväällä tein aikaisempaa enemmän erilaisia juoksutekniikkaharjoituksia radalla.

Uinti. Kauden uinnit oli ihan total disaster. Uin Heltrin Pirkkolan To illan ryhmässä, mutta enpä montakaan kertaa koko kautena päässyt paikalle pääasiassa pitkittyneen flunssan tai lasten sairastelun takia. Avovedessä kävin kerran toukokuun lopussa Kuusiksella ja pari viikkoa sitten Kaitalammella. Muut avovesiuinnit olikin sitten kisastartteja. Total 16 uintia/36km. Tässä täytyy skarpata ensi vuonna.

Heinäkuu/ennen kisaa. Onnistuneen Kiskon ja Sääksen puolimatkan jälkeen alkoi kolmen viikon kesäloma ja kisanjälkeinen flunssa. Loma meni oikeastaan muutamalla kevyellä pyöräilyllä ja juoksulla. Loppukuusta sitten päätös Turkuun lähdöstä ja parit valmistavat kisavauhtiset treenit. Lisäksi kävin vähän avaamassa konetta Twilight Runin kympillä. Pyörässä tehot tuntuivat vähän hiipuneen, mutta juoksu kulki hyvin. Sitten vaan viivalle Turussa!